Amager Hr. Fredriksen

Odotetun mustaa, ihan kahvinväristä. Nätti punaruskea vaahto, joka putoaa nopeasti, hitu jää pinnalle ja tarraa lasin reunoihin. Tuoksu aika hillitty, vaimea suklaakahvi.

No niin, maistetaanpa että onko tämä nyt sitä ihan parasta niin kuin pitäisi.

Aipperskule. Tymäkkää kamaa! Puoli suullista, eikä tästä oikein saa muuta selvää, kuin että kaikkea tässä on ja reippaasti. Katkeroiden jälkimaussa ja kahvinkarvaudessa vähän varovammin lisää: Karvasta, kirveltävää, hiukka kahvia, lopussa aavistus sitrusta. Tuhtia, pieni öljyinen tuntuma.

Rauhallisesti saa juoda, melkein kuin teräviä maistelisi. Aivan ylikäyvä karvas kahvimaisuus, makeutta vain hieman kaakaona tai toffeena. Humalointi tuntuu lopussa kielessä katkerona maltillisen hapokkuuden kanssa. Tasapaino löytyy paremmin, kun maistelee. Mukavan tuhtia, makeus pysyy kurissa, jälkimaussa oikein näppäriä sitrushumalan sointuja. Alkoholi lämmittää, muttei kuikuile läpi. Mutta karvaus hallinnoi kokemusta turhan paljon.

Melko nautinnollista ja maistuu sitä paremmalle, mitä enemmän juo. Silti, – kieltämättä hyvin kovat – odotukset eivät ihan täyttyneet.

One comment

  1. Sammeli

    No mutta. Huomasinpa, että olen kirjoittanut tuossa ” hiukka kahvia” ja ”Aivan ylikäyvä karvas kahvimaisuus”. Näyttää ehkä ristiriitaiselta vai mitä… Meinasin sanoa, että kahvin makua vähän ja sellaista karvautta, jonka olen oppinut liittämään vahvaan kahviin siis tosi paljon.

Leave a Reply to Sammeli Cancel reply

You may use the following HTML:
<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>