Corsedonk Pater

Jaahas, belgialaista olutta pukkaa taas. Olisikohan tässä vihdoin se olut, joka avaa minulle olutmaailman suurimman mysteerin, eli sen, miksi belgialaiset oluet ovat niin suuressa arvossa?

Vaahtoa tulee vähemmän yllättäen aivan valtavasti. Se kuitenkin ohenee nopeasti jättäen jälkeensä vain ohuen pitsin. Väri on hyvin tumma, lähes musta. Tuoksu on oikeastaan todella hyvä: makeaa mallasta ja häivähdys humalaa.

Maku onkin tähän nähden pieni pettymys: mieto maku jää yliampuvien hiilihappojen alle. Yrttinen humaluus pelastaa vain vähän.

Jatkan etsintöjä, tämä ei ollut vielä SE belgi.

Post a comment

You may use the following HTML:
<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>