Mikkeller & To Øl Sleep Over Coffee IIPA

Jaa-ha. Lähdetty sitten keulimaan sille polulle, että tekaistaan tuollainen päälle kymmenprosenttinen IPA ja siihen kahvia sekaan. Tai siis kai tuo ylimääräinen ii tarkoittaa imperialia, mikä on kaiketi ainoa tapa merkata joku oluthommeli monarkeille sopivan vahvaksi. Kyllä mahtaa kuninkaita ketuttaa.

Asiaan. Paksulti hennosti rusehtavaa vaaleaa tiiviin puoleista vaahtoa. Hyvin kaunis kuparin tai mahonginpunainen, hehkuva väri. Yllättävän kirkasta, pientä sameutta toki. Varmasti yksi kauneimmista lasiin kaatamistani oluista. Tuoksussa jenkkihumalaa, ei tosin mitenkään pöllähtelevästi. Ja lisäksi joku pieni sivujuonne, joka tuo ehkä mieleen käytetyt kahvinpurut tai vetisen tumman suklaan. Jaa-ha…

Onpa outoa. Humalaa aivan alkuun, makeutta ja sitten tulee se kahvi aika oudosti hiippaamalla laihanoloisesta kaakaonsuuntaan luistamalla ja jälkimaussa hivenen epämiellyttävästi vanhalta toimistoskeidalta häivähtävänä. Samalla kielessä pientä poltetta, joka monesti komppaa näitä vahvasti humaloituja ja alkoholissa voimakkaita oluita. Muuten alkoholi ei tunnu.

Tämä vaatii nyt lisämaistelua.

Eipä auta. Palaset eivät loksahda, päärlyportit eivät aukea, pasuunat pysyvät vaiti ja niin edelleen. Kahvi ei toimi tässä, vaan maistuu muutaman tunnin vanhoilta pannunpohjilta ja työntää loppu- ja jälkimakua metallin suuntaan. Joskus kyllä ihmetyttää, että onko sitä pakko yrittää olla niin perkeleen erikoinen?

No, onhan To Ølillä toki aika eksoottiselta kuulostava tyrnimarja-IPA (Baltic Frontier), joka kyllä toimii kuin Dannebrog kesäistä sinitaivasta vasten.

Post a comment

You may use the following HTML:
<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>