Stadin Panimo Ultimator

Pienikuplaista vaahtoa sain aikaan kohtuullisen kerroksen, mutta sepä hävisi sitten kuin lumi huhtikuun lopulla. Tuoksu maltainen. Minusta ei erotu suuresti peruslagerista.

Maku on tuhti ja paksu, ensituntumalta aavistuksen pippurinen tai muuten mausteisen polttava. Maltaiden makeus ei juuri tule esiin. Jälkimaku hyvin kuiva, alkoholiakin hieman. Kyllä tämä polte, kuivuus ja katkeruus on kuitenkin humalointia, joka tulee takapotkulla ja vähän jännässä muodossa. Etenkin tuo lievä polte on kiinnostava tuttavuus. Tosin maistellessa ja makuun tottuessa ihan tuohon alkutuntumaan ei pääse. Kun olut hieman lämpenee, maltaan makeus alkaa tulla esiin hieman enemmän, mutta pääosin katkerana tämä pysyy.

Hyvää tämä on, vaikka ei saksalaisen bockin lämpimän maltaista äidinsyliä tarjoakaan. Kesäillan vahvaksi olueksi omiaan. Ultimatorin lämpötila tuntuu vaikuttavan makuun ehkä tavallista enemmän. Eli kylmänä napsuu kuiva humala, vähän lämpimämpänä makea maltaisuus tulee mukaan.

Halpaa ei ole tämä herkku, pikkupullo maksaa Alkossa femman.

Post a comment

You may use the following HTML:
<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>