Tagged: black IPA

Brewdog Libertine Black Ale

Olen jo aiemminkin valittanut, että minulla on jonkinlainen asenneongelma mustien oluiden kanssa: pidän niitä tylsinä ja yllätyksettöminä – kuin yhdestä ja samasta puusta veistettyinä. Skottilainen Brewdog-panimo, johon suhdettani kuvannee ehkä parhaiten sana ”fanitus”, on kuitekin tehnyt erinomaista työtä tämän ennakkoluulon purkamisessa.

Libertine Black Ale on – yllätys, yllätys – aivan mustaa olutta. Sen ylle nousee kaadon jälkeen ohut ja vaalea vaahto. Tuoksu on makea, jopa imelä, mutta toisaalta myös sitruksinen ja kolmanneksi leipämäinen. Siis kaikkea muuta kuin tylsä tai vaatimaton.

Makukin on aikamoista tykitystä: savua, lakritsaa ja jenkkihumalaa. Pidän lakritsasta, mutta usein sen maku on varsin epämiellyttävä sellaisissa paikoissa, jonne se ei omasta mielestäni kuulu – esimerkiksi punaviinissä. Olisin kuvitellut saman sopimattomuuden koskevan myös oluita, mutta ainakin tähän se sopii hienosti. Ja onneksi sopii, sillä maku vain vahvistuu juoman lämmetessä ja auetessa.

Jälkimaku on hieno ja pitkä.