Tagged: Eibar

Seitsemän tuoppia lageria Albaniassa

Olipa kerran niin kylmä kesä, että vaimo pakotti ottamaan äkkilähdön Albaniaan. Ei niin kallista tai työlästä kuin voisi kuvitella: Norwegian lentää Helsingistä Korfulle, josta pääsee lautalla 1,5 tunnissa Sarandën kaupunkiin Etelä-Albaniaan.

Koska maan oluista ei riitä juttua kovin paljoa, tulee Kauniista humalasta muutaman kappaleen ajaksi matkablogi. Aloitetaan logistiikasta. Norwegianin lennot ovat muuten kätevät, mutta aika on hieman epäkäytännöllinen: menolento lähtee Helsinki-Vantaalta iltakymmeneltä ja on perillä Korfun Kerkyrassa noin puoli kaksi yöllä. Sama kone lähtee takaisin tuntia myöhemmin ja on takasin Suomessa aamukuudelta.

Korfun lentoasema on aivan Kerkyran kaupungin kyljessä, eteläpuolella. Lautta Albaniaan lähtee satamasta, kaupungin pohjoispuolelta. Koska kaupunki on varsin pieni, ei matka lentoasemalta satamaan ole kuitenkaan kuin muutaman kilometrin mittainen. Aivan suoraa koneesta ei kannata talsia satamaan, sillä ensimmäinen kolmesta lautasta lähtee vasta aamupäivällä.

Lauttoja pyörittää kaksi yhtiötä, Ionian Lines ja Finikas: ensimmäinen myy liput Korfulta Albaniaan ja jälkimmäinen Albaniasta Korfulle. Me menimme molempiin suuntiin päivän keskimmäisellä lautalla, joka on joillekin tuttu Top Gear -sarjasta. Päivän ensimmäiset ja viimeiset lautat kuljettavat vain matkustajia. Lauttamatka maksoi noin 25 euroa per henkilö per suunta.

Sarandëssa on ilmeisen paljon majoitustarjontaa. Hovihankkija Hotels.com ei kuitenkaan tarjonnut mitään, joten teimme varauksen Booking.comin kautta Hotel Aulonaan. Myös AirBnB-paikkoja olisi ollut tarjolla. Perustason hotellin varsin hyvin varusteltu (aamupala, ilmastointi ja parveke) huone maksoi noin 40 euroa per yö. Hotelli oli siisti ja erinomaisen hyvällä paikalla.

Tässä tekstissä puhutaan johdonmukaisesti euroista, vaikka Albanian oma valuutta on lek (1 euro on noin 140 lekiä). Tämä johtuu paitsi siitä, että eurohinnat on helpompi ymmärtää ja suhteuttaa, mutta ennen kaikkea siitä, että jotakuinkin kaikkialla kelpuutettiin myös eurot maksuvälineenä. Rahanvaihtopisteissä on kuitenkin usein ravintoloiden listoja parempi kurssi, joten kannattanee käyttää lekejä.

Ruokatarjonta on melkein sinällään vaivan ja hinnan arvoinen syy matkustaa Albaniaan. Ruokakulttuuri on sekoitus turkkilaista, kreikkalaista ja italialaista. Ainakin Sarandëssa oli tarjolla paljon tuoreita mereneläviä. Hintataso oli varsin kohtuullinen: pienemmät välipalat olivat euron luokkaa ja pääruuat neljästä kymmeneen euroa. Olut maksoi ravintoloissa noin euron pullo, paikallinen viini vielä vähemmän. Monesta paikasta sai laadukkaasti valmistettuja drinkkejä noin 3,5 eurolla.

Ja nyt sitä olutta! Albaniassa tuli maistettua kahdeksaa olutta, joista seitsemän oli paikallisia. Kosovolainen Peja oli ainoa ulkomaalainen eikä erityisen hyvä sellainen: hieman maltaisempi kuin albanialaiset lagerit ja siten ehkä paremmin suomalaiseen perusbulkkimakuun istuva.

Mutta ne albanialaiset! Niitä oli siis seitsemän ja ne olivat kaikki vaaleita lagereita. Niiden esittelemiseksi riittää seuraava paremmuusjärjestetys, jossa ykkösenä rapeimmin humaloitu ja pilsmäisin Tirana Beer ja viimeisenä vetisin Eibar.

  1. Tirana Beer
  2. Birra Korça
  3. Kuqalashe
  4. Birra Korça 01
  5. Stela
  6. Birra Kaon
  7. Birra Eibar

Amstelilla tuntui olevan vahva markkinointiponnistus meneillään Albanian markkinoiden valtaamiseksi. Muuten kansainvälinen oluttarjonta oli aika vaatimatonta ja yllätyksetöntä.

Sarandë on vilkas rantalomakohde, vaikka keskustan rannat ovat melko pieniä ja hieman kivisiä. Turistit olivat enimmäkseen paikallisia tai naapurimaista eikä esimerkiksi saksalaisia tai englantilaisia tullut juurikaan vastaan. Englannin pärjää hyvin, sillä paikalliset ovat ystävällisiä ja avuliaita, joten paikalle löytyy aina tarvittaessa joku tulkkaamaan.

Kaupungissa sinänsä ei ole hirveän paljoa nähtävää: rantabulevardi on viihtyisä ja sataman takana olevista kuppiloista on hienot näkymät lahdelle. Sataman lähellä on myös kauppahallimainen katettu tori, josta voi ostaa vihanneksia, oliiviöljyä ja hunajaa tai ihan vaan haistella taivaallisen tuoksuista tuoretta timjamia.

Lyhyen ja edullisen matkan päässä Sarandësta on paljon nähtävää, joten ihan lyhyttä reissua ei kannata suunnitella. Me kävimme paikallisbussilla (noin 0,7 euroa per nuppi per suunta) Butrintin rauniokaupungissa lähellä Kreikan rajaa. Hieno paikka, josta myös upeat näkymät Korfulle ja sisämaan järvelle. Tähän verrattuna tuntui melkein pröystäilyltä maksaa 30 euroa paikalliselle matkatoimistolle, josta järjestyi opas ja auto Lëkurësitin linnalle ja Syri i Kaltër -lähteelle. Näistä kolmesta kohteesta tuo lähde on sellainen, jota ei missään nimessä kannata jättää väliin.

Oppaan mukaan Albanian turismi kehittyy ja kasvaa nopeasti, joten vanhaa mainosta siteeraten ”Go before it’s too late”.