Tagged: Maisel Bayreuth

Maisel & Friends Stefan’s Indian Ale

Tässä kohtaa minua onnistuttiin jymäyttämään. Iso pullo kollaboraatio-IPA:a ei ollutkaan mitään erityistä. Palinkamaisen hedelmäinen viinatuoksu, jonka rinnalla maku on onneksi varsin vaatimaton. Väri ja vaahtokauniit, mutta se ei liene suuri saavutus.

Maisel’s Weisse Dunkel und Original

Dunkel on, yllätys yllätys, tummaa. Ei tosin aivan mustaa vaan hieman kokista tummempaa ja valoa vasten lähes kirkasta (eli ei sameaa). Vaahto on paksu, mutta ohenee nopeasti ohueksi vaaleaksi pintakerrokseksi. Tuoksu on paksu ja makea banaaninen. Maku on tuoksuun nähden yllättävän kylmä, jopa metallinen. Imelä banaani tulee ja menee oluen mukana kurkusta alas. Jälkimaku alkaa happamana ja tuntuu lyhyeltä, mutta osoittautuu vaisulla mutta hyvällä tavalla pitkähköksi. Ihan kiva, vehnäfanille varmaan parempikin.

Originalia ei ehkä päällisin puolin uskoisi vehnäksi: vaahto on melko vähäinen ja värikin epätyypillisen punertava. Tuoksussa on sitä tuttua banaania, mutta paljon vähemmän ja miedommin kuin Dunkelissa. Maku jatkaa samalla jännittävällä linjalla: makea banaani on tyylikkäästi taustalla ja kokonaisuus on miellyttävän tasapainoinen ja hapan. Jälkimakua ei juuri ole, mutta jos jätetään tunnistamiskelvottomiksi jenkkihumaloidut vehnäoluet huomioimatta, lienee tämä paras maistamani vehnä.