Tagged: Maistila

Pika-arviossa Olutexpo 2016

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Näin kai on, että Olutexpo järjestetään jo neljännen kerran. Vai kolmannen? Pikaisen käynnin perusteella joka tapauksena entistä parempana.

Okei, en osaa olutkattausta tällä maistelulla kokonaisuutena arvioida, viskeistä puhumattakaan. Mutta sisäänkäynnin paikan muuttaminen, väljyyden aavistuksenomainen lisääminen ja ruokapuolen kuntoon paneminen parin tunnin käynnillä jo tekivät koko tapahtuman viihtyisämmäksi.

Hinnat lienevät suurin piirtein samaa luokkaa kuin ennenkin, puolentoista desin maisteluannos maksaa parista eurosta neljään. Kymppi per tunti lienee kohtuullinen kulutusarvio keski-intensiivisellä maistelulla. Mitä se sitten tarkoittaakaan.

Muutamasta tyypatusta bissestä parhaiksi nousivat oululaisen Maistilan Brett Sonja ja Donut Islandin tokaijitynnyrissä muhitettu Magyar-barley wine. Hauskasti toteutettu etukäteistäkylista löytyy Tyttö ja tuoppi -blogista. Siitä tarkemmin.

Kuvista vähän lisäfiilistelyä. Ei kai sen kummempia. Tykkään kyllä tapahtumasta ja etenkin siitä, että järjestäjät ovat kehittäneet sitä palautteen perusteella.

Pitkäperjantai Punavuoren pubeissa

Viime perjantaina järjestettiin toista kertaa Punavuori Pub Crawl. Ohjelmassa oli seitsemän olutravintolan kierros ja kattauksena yksi kotimainen uutuusolut kussakin kuppilassa. Nämä oluet on esitelty kuvateksteissä ja niitä tarjoilleet (ja ehkä vielä tarjoilevat) pubit olivat:

  1. Brewdog Helsinki: Fat Lizard Jesus Lizard
  2. Latva: Rekolan Savuvehnä
  3. Tommyknocker: Maistila Perämeri
  4. Il Birrificio: Donut Island & Il Birrificio Rödbärgen
  5. Punavuoren Ahven: Hopping Brewsters Witch Dance
  6. Black Door: Stadin Panimo Helsch
  7. Bier-bier: Sori Brewing Trokari Pils

Mutta entäs itse tapahtuma? Ainakin pienessä etukenossa kiertäen kokonaisuudesta jäi erittäin positiivinen kuva. Ja etukenolla en tarkoita laitamyötäistä vaan sitä, että muiden blogaajien kanssa kiersimme rataa noin puolituntia pääjoukon edellä.

Koska tapahtuman suosio ylitti odotukset, pääjoukko joutui kiertämään melkoisessa ruuhkassa. Noin 60 henkeä ei tietenkään sinänsä ole kovin paljoa, mutta kuitenkin  kaksi kertaa enemmän kuin Tommyknockeriin saa millään ilveellä mahtumaan. Pääjoukko hajosikin pian pienemmiksi ryhmiksi, jotka alkoivat kiertää paikkoja oman mielensä mukaan.

Punavuori on tietenkin aivan mahtava paikka tällaiselle tapahtumalla. Riittävä määrä laadukkaita kuppiloita on muutaman korttelin sisällä. Jos tunti per paikka ja olut per paikka tuntuu liian rauhalliselta tahdilta, kannattaa muistaa, että kussakin paikassa oli tarjolla päivän uutuuksien lisäksi muitakin kiinnostavia oluita. Ja pieni happihyppely tunnin välein pitää mielen virkeänä.

Toki vähän parannettavaakin jäi. Kussakin pubissa piti olla paikan päällä kulloinkin tarjolla olleen tekijä, mutta muutamista yllättävistä vastoinkäymisistä johtuen tämä ei kaikkialla toteutunut. Oluet olivat teknisesti hyviä, mutta kunnianhimon taso oli melko vaatimaton. Kun kerrankin voisi olla varma, että pubeihin vyöryy erikoisuuksia janoavia harrastajia, voisi tarjolle laittaa jotain kölschiä kiinnostavampaa.

Punavuori Pub Crawl 3:n toteutumista ei tarvinne jossitella. Täällä ainakin odotellaan jo päivämäärää kalenteriin merkattavaksi.

Koska tässä oli vain yksi näkemys, kannattaa käydä lukemassa myös, kuinka Punavuori Gourmet tapahtuman koki. Raportteja tulossa todennäköisesti myös Vaimomatskuu-blogiin sekä Tyttöön ja tuoppiin.