Tagged: Urquell

Pils-klassikko nimeltään Urquell ja sen modernit haastajat

Pilsner ei tarkoita ykkösolutta, vaikka se Suomessa usein niin mielletäänkin. Pilsner on Pilsenin kaupungista vuonna 1842 alkunsa saanut tuntuvasti (usein Saazilla) humaloitu pintahiivaolut. Alkuperäinen ja monelle se tutuin esimerkki tästä tyylistä on juurikin se alkuperäinen pilsner eli Urquell.

Viime vuosina tunnetuimpien kansainvälisten pienpanimoiden joukkoon itsensä ujuttaneet Brewdog ja Mikkeller ovat tehneet omat versionsa tästä nykyaikaisen panemisen klassikosta. Skotlantilaisen Brewdogin ”böömiläistä pilsneriä” kutsutaan nimellä Fake Lager ja tanskalaisen Mikkellerin vastaavaa nimellä Czechet Pilsner. Molempia voi hyvällä tuurilla löytää kotimaisesta marketista.

Kaadoin näitä kahta laseihin legendaarisen Urquellin molemmin puolin ja katsoin, kuka kukin on.

Ulkonäkönsä puolesta yksikään ei erityisemmin erotu joukosta, ehkä Fake Lager on hieman tummempaa ja vähemmän vaahtoavaa. Samainen skotti erottuu myös tuoksunsa puolesta, sillä siinä on joukossa häivähdys makeutta, kun taas Urquell kirpeän humalainen ja Czechet Pilsner samansuuntainen mutta selvästi miedompi.

Maun puolesta Urquell on ykkönen. Se on raikas ja perinteinen pilsner. Hyvällä tapaa ohut, kliininen, maukas ja huoleton, eli juuri sitä mitä olen tottunut pilssiltä odottamaan. Mikkellerin Czechet on rinnalla maistettuna hyvin samankaltainen, mutta selvästi miedompi tapaus. Fake Lager on sen sijaan mennyt imitointiyrityksessään pahasti metsään: ihan hyvää olutta, mutta täyteläisempi ja maltaisempi kuin alkuperäinen pilsner.

Suodattamaton Pilsner Urquell

Servaali ja SABMiller ovat tuoneet tsekkiläisen oluen ystäville erityistä herkkua Suomeen. Huomenna alkavassa Olutexpossa sekä monissa olutravintoloissa lähipäivinä tarjoiltava erikoisversio Pilsner Urquellista on suodattamaton ja pastöroimaton. Tätä käsittelyä (tai siis sen puutetta) lukuunottamatta kyseessä on tismalleen sama tuote kuin se, jota on saanut jo vuosia lähes joka pitäjästä.

Onko käsittelemätön pilsneri sitten parempaa? Ulkoasu on ainakin erilainen, sillä kristallinkirkkaan kultaisuuden sijaan olut on hyvin sameaa, aivan kuin saksalaista vehnäolutta. Kunhan runsas ja tiivis vaahto vähän laskee, on maistajalle tarjolla normiversiota pehmeämpää pilsneriä, jossa humalointi nousee selvemmin esiin. Vastaus on helppo: on parempaa ja vieläpä aika selvästi.